Blogistanian on näemmä vallannut kulttuurivillitys Runotorstain ja Valokuvatorstain muodossa. Lisäsin molemmat suosikkilistalleni, sillä on mielenkiintoista seurata miten eri tavalla eri ihmiset näkevät saman asian ja teeman. Tykkään myös lukea hyviä, ajatuksia herättäviä runoja ja katsoa kauniita kuvia. Erityisesti silloin, kun joku on niitä ajatuksella laittanut muidenkin ihailtavaksi.

Torstaikulttuuria seuraan myös siksi, että toivon hiljaa uskaltavani itsekin osallistua niihin. Yritin jo kirjoittaa pientä runoa uudistumisesta, mutta se kaatui liikaan kliseisyyteen, paatoksellisuuteen ja kiinnostavuuden puutteeseen. Runossa pitäisi osata sanoa asiat ytimekkäästi, lyhyesti ja puolittain, siten, että lukija itse täydentää loput. Minä osaan vain vuodattaa pitkästi ja laveasti tai puhtaasti asiapohjalta. Lukijaan luottaminen tuntuu vaikealta, kun monta vuotta olen opetellut kirjoittamaan selkeästi, yksiselitteisesti ja siten, että ilman pohjatietojakin minua voi ymmärtää. Tätä taitoa tarvitaan niin sosiaalityöntekijöiden kuin projektirahoittajienkin kanssa.

Nämähän ovat toki tekosyitä. Olen liiankin kriittinen omien töideni suhteen (nytkin mietin monta kymmentä sekuntia miten työt - töiden taipuu, enkä vieläkään ole varma) ja pelkään kritiikkiä. Mitä jos hengentuotokseni haukutaan lyttyyn, jos sydänverelläni raapustettu teksti nauretaan pilkallisesti lattianrajaan? Julkaisukynnykseni runojen suhteen on vielä liian suuri, joten jätän vielä toistaiseksi niiden kirjoittamisen toisille ja nautin vain lukemisesta.

Tästä kätevästä aasinsillasta pääsen mainostamaan Kynnys ry:n näytelmäkerhon näytelmää Kynnyksiä, josta on vielä yksi esitys tiistaina 30.5. klo 19. Ystäväni kävi sitä katsomassa, ja kehui kovasti. Olen itse menossa tuonne, joten siellä on mahdollisuus myös pienimuotoiseen blogimiittiin. Olen se nainen pyörätuolissa. ;)

(Oikeasti jos blogittajia tulee enemmänkin paikalle, niin voidaan keksiä jotain vähän helpommin erottuvaakin tunnistusmerkintää. Saattaa olla, etten ole ainoa pyörätuolinkäyttäjä tuolla yleisössä. ;)