Muuttomatka oli pitkä ja mielenkiintoinen. Tässä muutamia otoksia sekä kuvina että sanoina.


235947930_e63f85e570.jpg?v=0


Tällaisella autolla lähdimme liikenteeseen. Autoon tuli mahtua koko maallinen omaisuutemme, mukaanlukien 3 pyörätuolia ja kaksi eläintenkuljetushäkkiä. Pakkaamisessa oli melkoinen urakka, mutta koska mieheni on huippuhyvä Tetriksessä, autokin tuli pakattua asianmukaisesti ja tehokkaasti. Tavaratilassa ei paljon tyhjää tilaa ollut, jopa kuskin pikkurepulle jouduttiin etsimällä etsimään paikka.

235948778_e0f0bca362.jpg?v=0

235948793_dcade9a16e_m.jpg

235948786_7670a802bb.jpg?v=0

Eläimille oli varattuna omat hytit auton tavaratilassa. Kissalla oli luksushytti omalla vessalla ja täysihoidolla, koiran matkavaraukseen sisältyi säännöllinen ulkoilu ja ruokailu aluksen yleisissä tiloissa.

Matkan aikana kummatkin eläimet viihtyivät yllättävän hyvin. Koira oli odotetusti rauhallinen häkissään, mutta kissa ilmoitti tyytymättömyytensä häkkielämään aina taukopaikoilla.

Reittimme kulki siis Hangon kautta laivalla Rostockiin, mistä jatkoimme Autobahnia pitkin Stuttgartiin. Laivalla meille oli varattu oma hytti, jonne myös eläimet sai (ja itseasiassa pitikin) ottaa mukaan. Laivan kannella koiramatkustajille oli varattu oma vessa, mutta koiramme mielestä se oli vain pieniä asioita varten.

235947950_0ce6d28416.jpg?v=0

Ajomatka meni hyvin, ja saimme kuorman purettua. Pieniä vahinkoja aina matkassa sattuu, niin tälläkin reissulla. Määränpäässämme autostamme puhkesi rengas ja sen vaihtamiseen tuhraantui reilu tunti. Homma kuitenkin hoitui, ja matka pääsi jatkumaan.

235951260_c4570c12f5.jpg?v=0

Kaikenkaikkiaan matka kesti noin 2 vuorokautta. Lähdimme tiistaina klo 16 aikoihin ajamaan Helsingistä Hankoon, josta lautta lähti klo 21. Rostockiin saavuimme keskiviikkoiltana klo 20 paikallista aikaa (-1h Suomen aikaan) ja lähdimme heti ajamaan kohti Stuttgartia. Matkaa kertyi reilut 800 km (luulisin, en tiedä tarkalleen) ja reilujen taukojen (jotka tulivat ehdottoman tarpeeseen) kanssa aikaakin kului yli 12 tuntia. Olimme Stuttgartissa perillä aamuyhdeksältä, mutta määränpäässämme Stuttgartilaisen aamuruuhkan takia vasta kymmenen aikaan. Siitä sitten purkamaan tavaroita työnantajan varastoon, ja asuntoa etsimään.

Illalla olikin jo ihan puhkinainen olo ja vieraskin sänky tuntui oikein hyvältä ajatukselta.