Leevi and the Leavingsin sanoin tämän viikon postauksen aloitan.

Pelkästään tämä aamu on ollut yhtä ylä- ja alamäkeä. Hyviä ja huonoja asioita on tapahtunut sellaisella vauhdilla, etten meinaa perässä pysyä.

Huonot
  • Aamulla oli flunssainen olo, kurkku kipeänä ja nenä tukossa. Miehellä oli viime viikolla samat oireet ja seurauksena sängynpohjaelämää pari päivää. Minä olen toistaiseksi töissä, mutta olo ei ole kummoinen, ei kuitenkaan vielä kipeäkään.
  • Töissä on diplomaattisia ongelmia, jotka varmasti kyllä ratkeavat, mutta aiheuttavat silti hiukan ongelmia. Olen myös vähän tutkalla täkäläisen hierarkian kanssa, joten olen joko epäkohtelias ja astun ylempieni varpaille tai tarkistan kaiken, vaikutan ylivarovaiselta ja annan itsestäni kykenemättömän kuvan.
  • Suomalainen työnantajani ei "teknisten ongelmien" takia voi maksaa palkkaani suoraan saksalaiselle tilille, joten joudun itse siirtelemään rahoja nettipank(e)issa mielestäni turhan takia.
  • Jätin aamiaiseksi tuomani viinirypäleet pöydälle kun lähdin käymään mikrotuessa, ja poissaollessani koira hotkaisi niistä puolet.
  • Ilma on viilenemässä, ja aamulla satoi. Työhuoneen ikkunasta näkyy vain sumua.
Hyvät
  • En ole vielä tulossa kipeäksi vaan olen vielä toimintakykyinen.
  • Olen saanut useita ilonaiheita tänään saksan kielen puhumisesta. Kommunikoin mikrotuen kanssa sekä puhelimessa että kasvokkain saksaksi varsin onnistuneesti, ja saan koneelleni ohjelmista sekä uudet että englanninkieliset versiot. Arvelin, etten halua sähköpostin kanssa kovin montaa kertaa opetella tuota kieltä, vaan voin rauhassa käyttää vieraskielisiä (englanti siis) ohjelmia. Käytänhän niitä Suomessakin, eikä se haittaa suomen puhumistani.
  • Keskustelin opiskelijan kanssa saksaksi, ja opetin hänelle vähän englantia. Puhumme vuoroon saksaa, vuoroon englantia, ja kieli on niin järkyttävää kuunnella ettei mitään rajaa, mutta tulemme ymmärretyiksi ja käytämme sanakirjaa. Opiskelijan tekemät testit vaikuttivat hyviltä, ja tyyppi tosi pätevältä. Hienoa, sillä tulen ohjaamaan häntä jatkossa!
  • Rakas ystäväni Suomessa on asentanut itselleen Skypen, ja kunhan olemme yhtä aikaa koneen ääressä, pääsen juttelemaan hänen kanssaan! Ihanaa!
  • Hyvä nettiystäväni on vihdoin palannut lomaltaan, ja saamme vertaistukea toisiamme tässä Saksaan sopeutumisessa.
  • Viikonloppuna alkoi uusi ystävyys kollegan kanssa, jolla myös on koira. Kävimme lenkillä koirien kanssa, ja meillä tuntui synkkaavan aika kivasti yhteen. Ehkä tästä kasvaa ihan oikea ystävyys, eikä vain pakon sanelema?
  • Viinirypäleiden (saks. Trauben) syömisestä huolimatta koira on ihan kiltti ja tekee työnsä hyvin.
  • Tänään menemme taas autokauppaan ja katsomme josko pääsisin jo koeajolle (Probefahrt)
  • Uuden asuntomme remontti on melkein valmis, ja pääsemme muuttamaan ehkä jo ensi viikonloppuna!
Kuten näkyy, vaikka vaikeuksia on, niin positiivisia asioita löytyy vielä enemmän. Tänä aamuna, kun useampi miinusmerkkinen välikohtaus sattui samaan aikaan, jouduin jo kaivamaan vähän suomalaista sisua ja perkele-asennetta, mutta niin kauan kun sitä löytyy, ei ole mitään hätää. Ja pikkuasioitahan nuo, harmittivat vaan yhdessä kasassa tulleina.