Kafkis kommentoi jonkun aikaisemman polkkani yhteydessä luulleensa saksalaista arkkitehtuuria mielikuvituksellisemmaksi kuin suomalainen betonirakentaminen. Kävin tänään koiran ja kameran kanssa iltapäiväkävelyllä, ja kuvasin vähän lähiömme rakennuksia tänne raportoitavaksi.

Lähiö on rakennettu 60-luvulla ja lähiöille tyypilliseen tapaan kaikki rakennukset ovat suurin piirtein samaa ikäluokkaa. Betonielementtirakentamista on paljon, suurin osa, mutta onneksi kaikki talot eivät ole ihan samasta muotista. Tyypillistä on rakentaa monta samanlaista taloa eri värisinä vierekkäin. Se tekee aika veikeän vaikutelman, joskin omasta mielestäni se muistuttaa vähän lastentarhasisustusta. Ja kuten kuvista näkee, myös aidosti rumia taloja mahtuu joukkoon.

419186148_0604888408_m.jpg419185504_75fd6ce1cf_m.jpg
419185278_310b9d94e8_m.jpg419185185_7eb0115bc9_m.jpg

  419173887_57eac623a5_m.jpg419173690_ddb48e06d8_m.jpg

Alue on alunperin rakennettu hyvin väljäksi ja luonnolle on jätetty paljon tilaa. Talojen väliin on jäänyt hyvät nurmialueet ja leikkikentät, ja kulkuväylät ovat isoja ja väljiä. Nyt kun asukasluku kasvaa ja paineita tiivistämiseen on, on talojen väliin alettu rakentaa pienempiä taloja. Tuossa alla näkyy ensin talon piha alkuperäisenä (yksi väli on säilytetty näin), ja sitten väliin rakennetut pienet punaiset talot. Nämä uudet ovat aika modernia rakentamista, miellyttää jopa pohjoismaista silmää. Enpä kyllä haluaisi olla asukas tuossa vanhassa isossa talossa, kun yhtäkkiä nurmikentän paikalle tupsahtaakin uudet naapurit.
 
419185371_e271d9e61b_m.jpg419186026_ecf3ea5ecb_m.jpg
419185919_c87085a70e_m.jpg419186096_12a4c72dd3_m.jpg