Blogistani alkaa tulla aivan liian vammaispainotteinen, mutta sitä ei nyt voi välttää. Jenni-Juulian pyynnöstä teen käytettävyysmeemin HMPK:n toiminnasta.

1. Toimiiko HMPK tehokkaasti sille tarkoitetussa tehtävässä? Jos ei, niin mikä mättää?

Ei toimi. Suurin ongelma on ennakoimattomuus. Kuljetuksesta ei tiedä, milloin se tulee, ja miten kauan kestää. Julkiseen liikenteeseen verrattuna HMPK:n toiminta on erittäin ennalta arvaamatonta, ja esimerkiksi töihin ehtiminen tai nopeiden siirtojen tekeminen on täysin mahdotonta sillä varmuudella, joka julkisen liikenteen avulla saavutetaan.

Tehokkuudesta ei ole annettu mitään todisteita. Yksittäisen käyttäjän näkökulmasta kustannukset tavallisen taksin käyttöön ovat vaan nousseet, ja julkisuudessa olleiden tietojenkin mukaan säästöt ovat olleet vaatimattomia, ja kertyneet osin siitä, että palvelua tarvitsevat ovat lakanneet käyttämästä sitä.

2. Onko HMPK riittävän kestävä tarkoitukseensa ja voiko sitä huoltaa tarvittaessa? Jos ei niin miksi?

Tällaisenaan palvelu ei ole kestävä ratkaisu. Se eristää vammaisia kotiinsa, vähentää osallistumismahdollisuuksia ja vaikeuttaa kohtuuttomasti elämää.

3. Onko HMPK mielestäsi kaunis, miellyttävä ja muunneltava? Mitä siinä muuttaisit parantaaksesi tuotteen visuaalista ilmettä?

Esteettiset arvot ovat toissijaisia suhteessa palvelun toimivuuteen. Niin kauan kun palvelu toimii huonosti, minulle on yhdentekevää millainen sen visuaalinen ilme on.

4. Onko HMPK:llä sinulle symbolimerkitystä ja mitä se sinusta viestii ympäristölle?

Invataksilla kulkeminen silloinkin kun se ei ole tarpeen, on minusta leimaavaa, ja viestii ympäristölle että "täältä tulee vaikeavammainen". Huonosti toimivat kuljetukset aiheuttavat kummastusta myös lähiympäristössä ja ihmettelyjä siitä, mihin verovarojamme käytetään.

5. Onko HMPK:llä ympäristövaikutuksia, joihin haluaisit vaikuttaa? Miten?

Ei.

6. Onko HMPK turvallinen ja kustannustehokas käyttöä ajatellen?

Ei. Invatakseissa on useita turvallisuusongelmia, joista osa johtuu kalustosta, osa kuljettajien toiminnasta. Liian usein tavallinen pyörätuoli sidotaan kiinni huonosti niin, että jarrutustilanteessa se pääsee liikkumaan, hihnat löystymään ja tämän jälkeen tuoli on käytännössä katsoen irti. Tarvittaisiin lisää koulutusta erilaisten tuolien kiinnityksestä ja kiinnittämisen tarpeellisuudesta.

Kävelevien asiakkaiden siirtyminen invatakseihin on vaarallista korkeiden portaiden vuoksi. Jos portaiden kävely ei onnistu, käveleviä ihmisiäkin nostetaan pyörätuolihisseillä ylös. Hissin lavalla ei kuitenkaan ole mitään tukea, josta pitää kiinni, ja kaatumisvaara on ilmeinen. Ratkaisuksi kävisi henkilöautojen käyttö tai tukikaiteen järjestäminen hissin lavalle.

Avustajakoiran kuljettaminen invataksissa on vaarallista, koska takseissa ei ole sopivaa paikkaa koiralle. Äkkijarrutuksessa kymmenien tuhansien eurojen arvoinen koira sinkoaa tuhansien kilojen massalla edessä istuvien ihmisten niskaan tai tuulilasista ulos. Henkilöautossa koiraa voi turvallisesti kuljettaa etumatkustajan jalkatilassa, joka on huomattavasti turvallisempi paikka.

Turvallisuusongelmia tulee myös kyytien odottamisesta epämääräisiä aikoja ulkona paikoissa, joissa se ei aina ole turvallista. Kuljetuspalvelun tarvitsija ei yleensä voi siirtyä turvallisempaan paikkaan odottamaan, koska liikkuminen on vaikeaa - siksihän hän on oikeutettu palvelun käyttöön!