Tänään on Suomen itsenäisyyspäivä. Täällä Saksassa se ei näy mitenkään - tietenkään - mutta ajatuksissa se on kuitenkin läsnä.

Mietin, mitä suomalaisuus minulle nyt merkitsee. Ulkosuomalaisena koen olevani kauempana suomalaisesta yhteiskunnasta, mutta lähinnä vain fyysisesti. Verkkohesarin uutiset Kontulan metroaseman korjauksista tuntuvat kovin kaukaisilta, mutta haluan silti seurata kotimaani tapahtumia. Suomessa on monia asioita, joita en kaipaa, ja joiden poissaolosta iloitsen, mutta myös monia tärkeitä asioita, joita arvostan. Kaukaa katsottuna näkee eri tavallla, osin ehkä selkeämmin, ja kun on vertailukohta, on helpompi arvioida.

Suomalaisuus tällä hetkellä merkitsee minulle kieltä ja kulttuuria, joihin olen kasvanut. Siinä missä saksalainen näkee eksotiikkaa, on minulle tärkeitä kokemuksia ja elämyksiä. Pimeä vuodenaika, riista, lumi, joulu, luonto tuhansine järvineen... kaikki se on minulle arkipäivää ja normaalia elämää, osa minua. Oikeasti inhoan talvea, lumista ja pimeää vuodenaikaa, jolloin ei pääse pois kotoa, masentaa ja on jatkuvasti kylmä. Sitä en täällä ikävöi yhtään. Toisaalta talvi merkitsee rakkaita lapsuusmuistoja lumilinnoista ja muista lumileikeistä, pimeä vuodenaika antaa mahdollisuuden sulkeutua itseensä ja rauhoittua. Joulu on mielessäni valkea, ja tiedän, että se on sitä muuallakin kuin satukirjojen kuvissa.

Kieli ja sen vivahteet ovat myös tärkeä osa suomalaisuutta. Kieli kehittyy ilmaisemaan kullekin kulttuurille (kielialueelle) olennaisia asioita. Tiesittekö, että saksan kielessä on vain kaksi sanaa, jotka tarkoittavat käsineitä? Montako suomessa on? Käsineet, sormikkaat, lapaset, tumput, kintaat, vanttuut, hansikkaat, rukkaset... Unohtuiko joku?

Tämä on vain yksi esimerkki, mutta yleisemminkin suomen kielessä on välineet ilmaista niitä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä. Lisäksi suomen kieli on äidinkielenäni ainoa kieli, jolla kykenen ilmaisemaan itseäni tarkasti, monivivahteikkaasti ja helposti.

Suomalaisen kulttuurin tukipilari on tasa-arvo. Suomessa puhutaan paljon tasa-arvosta, sen toteutumisesta ja toteutumattomuudesta, vääristymisestä ja vanhanaikaisuudestakin. Todellisuudessa suomalainen nainen on kuitenkin paljon tasa-arvoisempi kuin esimerkiksi saksalainen. Suomessa naisilla on aidosti tasavertaiset lähtökohdat, ja hyvin pitkälle mahdollisuudet ovat samat. Naista arvostetaan aivan eri tavalla kuin täällä, ja lahjakkuudet hyödynnetään sukupuolesta riippumatta. Tätä kaipaan kotimaastani ehkä eniten.

Suomalainen tapa tehdä asioita on yksinkertainen ja järkevä. Byrokratiaa on vähän, ja päätöksenteko on yksinkertaista ja nopeaa. Tiedot säilyvät järjestelmissä, eri viranomaiset saavat tietoja toisiltaan ja yksilön oikeudet on turvattu.

Tänään Saksassa juhlitaan Pyhää Nikolausta, joka jakaa lapsille lahjoja. Samaan aikaan Suomessa juhlitaan itsenäisyyttä - suomalaisuutta. Prost Suomelle!

Hyvää itsenäisyyspäivää!