Valittaessani kirjoitusaiheiden puutteesta, Tavallinen kyseli mitä täällä mikäkin maksaa. Tässä tuloksia.

Suurin menoerä arkipäivässä on ehdottomasti ruoka. Näppituntumalla arvioituna se on täällä paljon halvempaa kuin Suomessa, ja ravintolassa syöminen myös. Tässä joitain tuotteita kuluneen viikon kauppakuiteistamme:

Keittokinkku 200g                     1,79
Banaanit                                    1,79 / kg
Tomaatti                                    2,99 / kg (olen nähnyt halvempiakin, nämä olivat luomua)
Paahtoleipä                                 0,99
Suklaavanukas                            0,19
Punaviini (Golden Bird, Pinotage)     1,99

Keskihintaisessa italialaisravintolassa syöminen maksoi 35 euroa kahdelta hengeltä, sisältäen 2 vehnäolutta ja 2 lasia punaviiniä. Toisaalta täältä löytyy myös todella halpoja ruokapaikkoja, joiden laatu on sitten sen mukainen, ja tietenkin myös niitä valkoisten tärkättyjen pöytäliinojen ravintoloita, joiden hintoja en ole uskaltanut vielä edes katsoa.

Vuokrataso on täällä hiukan Helsinkiä halvempi, ei kuitenkaan paljoa. En osaa kyllä mitään euromääriä tähän heittää. Huomattavaa on, että Saksassa vuokra määritellään ns. kylmävuokrana, johon ei sisälly lämmityskustannukset, huoltoyhtiön maksut, jätehuolto jne, vaan ne laskutetaan erikseen nebenkosteina, sivukuluina.

Sähkö on kallista, meillä menee noin 40 euroa kuukaudessa pelkkään sähköön, ja se on vasta arviolasku. Pelottaa mitä tasauslasku tuo tullessaan... Paikalliset ovat hyvin hintatietoisia, ja säästävät sähköäkin kaikessa. Valoja ei pidetä päällä aina vaikka tarvitsisi ja asunnot ovat hyvin kylmiä (kaasukin on kallista). Yllättäen sisätossujen markkinat ovat valtavat ja voivat hyvin.

Muista tuotteista on vielä vaikea sanoa. Miehen mukaan elektroniikka on noin 30% edullisempaa kuin Suomessa, oman kokemukseni perusteella alusvaatteet ovat Suomea halvempia. Myös muissa vaatteissa lähtöhinnat ovat matalammalla, eli vähemmällä rahalla saa ostettua vaatteita kuin Suomessa, mutta laatu maksaa täälläkin. Viime helmikuussa ostettu 9 euron villatakki oli jo muutaman pesun jälkeen sen näköinen, että sitä voi käyttää vain koiraa ulkoiluttaessa, mutta mitä voi sen hintaiselta odottaakaan? Vastaavasti hyvät, laadukkaat nahkakengät maksoivat täälläkin yli 100 euroa, mutta muovihirvityksiä saa jo parilla kympillä.

Yleisesti ottaen eläminen on täällä jonkin verran halvempaa kuin Suomessa, ja palkat jonkin verran paremmat.

Valitettavasti en tiedä, mitä BicMac maksaa, joten perinteinen mäkkäri-indeksi jää nyt saamatta.

Raha-aiheesta bloggaan varmasti vielä jatkossakin, onhan se erittäin olennainen osa paikallista elämäntapaa.