Saksan kieltä olisi tarkoitus oppia enemmänkin, mieluummin vielä selkeästi ohjattuna. Paikallinen videokorkeakoulu (VHS Stuttgart, työväenopisto, suorana käännöksenä kansankorkeakoulu) tarjoaa kielikursseja, ja uusille opiskelijoille myös tasokokeen, joka on vaatimuksena kurssille pääsyyn.

Kävimme viime viikolla tekemässä tuon kokeen. Tarkoitus olisi ollut tehdä koe yksilötyönä, mutta opettaja, joka tuli meitä aulasta hakemaan, sai jonkun paniikkikohtauksen pyörätuolini takia, ja ehdottomasti vaati että mies tulee mukaan. Siinä haastatellessa se sitten tajusi, että me molemmat haluamme tehdä kokeen, ja paniikki sen kun kasvoi. Muita kokelaita haastateltiin jonkun verran ennen koepaperien antamista, mutta meille lykättiin mahdollisimman pienen puhumisen jälkeen laput kouraan, ja ohjasi meidät tyhjään luokkaan. Kaikki muut joutuivat tekemään kokeensa samassa, valvotussa tilassa, mutta me saimme ylellisen yksityishuoneen hirveän hössötyksen saattelemina.

Rouvan hössöttäminen oli aika koomista, eikä ärsyttänytkään juurikaan. Enemmänkin kävi sääliksi, kun yksi pieni pyörätuoli aiheutti niin valtavan paniikin.

Kokeen tulos oli oikein hyvä, itseasiassa vähän parempi kun olin itse ajatellut. Olemme tasolla B2, eli ylemmällä keskitasolla, ja kuulemma ainekirjoitusosio meni molemmilla hienosti. Sie schreiben sehr schön.

Tason selvittyä mietittiin sitten sopivaa ryhmää meille. Vaihtoehtoja oli parikin, ja opettaja esitteli niitä auliisti, kertoi niiden hyvistä puolista ja mainosti suu vaahdossa. Kunnes esitin kohtalokkaan kysymyksen:

Pääseekö sinne pyörätuolilla?

Eipä pääse ei. Yhden yhtäkään ryhmää meidän tasollamme, tai edes lähellä sitä, ei ollut sellaisessa paikassa, että sinne olisi päässyt tuolilla. Jokaikinen opetuspaikka on satoja vuosia vanhoissa porrashelveteissä, jonne meikäläisillä ei ole mitään asiaa. Huomautettakoon tähän, että VHS:n pääpaikka, jossa tämänkin testin kävimme tekemässä, on täysin esteetön, mutta siellä järjestetään vain alkeiskursseja. Yksi saksan keskustelukurssi siellä oli, ja harkitsemme sille menemistä, mutta se ei vastaa tasoltaan sitä, mitä olin ajatellut. Haluaisin oppia myös kielioppia ja mahdollisesti suorittaa jopa saksan kielen kokeen ennen Suomeen paluutani.

Nyt selvitämme mahdollisuutta opiskella jossain lähikaupunkien työväenopistoissa. Kurssit ovat suurin piirtein samoja, mutta opetustilat vaihtelevat. Toivottavasti läheltä löytyy joku paikka, johon tuolilla pääsee.